Ruotsalaisuuden päivänä

Tänään on ruotsalaisuuden päivä. Se toi mieleeni jokin aika sitten kuolleen Carolus Enckellin. Varmaankin monet kuvataiteen alueella työtään tekevät muistavat hänet sivistyneenä ja avarakatseisena taiteilijana. En ollut varsinaisesti hänen ystävänsä, hyvä tuttu kuitenkin. Tapasimme melko usein, ja aina keskustelumme kääntyi kiinnostaviin taiteen, filosofian ja elämän kysymyksiin.

Mutta Carolus ja ruotsalaisuuden päivä. Tasan neljännesvuosisata sitten 6.11.1992 Demarissa (nykyisin Demokraatti) julkaistiin juttuni ”Voiko ruotsiksi maalata?” Haastattelin siinä Enckelliä. Kysymys kuului: onko olemassa suomenruotsalaista kuvataidetta, taidetta, jonka tunnistaa suomenruotsalaiseksi, vaikkei tietäisikään tekijää. Ja miten se poikkeaa suomenkielisten tekemästä.

Enckell sanoi, että suomenruotsalaisella taiteella on oma ominaislaatunsa: ”Se on ranskalaisesta impressionismista periytyvä maalauskeskeinen tapa analysoida etäältä ja viileästi samaa aihetta tai ilmiötä. Suomenruotsalaiset esimerkiksi tutkivat mielellään miten valo rakentuu. Itse olen tutkinut teoksesta toiseen valon rakentumista samaa raitamuotoa käyttäen.”

Enckellin mukaan suomenruotsalaisen kuvataiteen perinteestä ei löydy ekspressionisteja. Ruotsinkieliset maalarit eivät levitä sisintään voimakkaasti kankaalle kuten heidän monet suomenkieliset kollegansa tekevät. Yksi syy tämän perinteen syntyyn oli se, että tässä piirissä oli jo viime vuosisadan ensimmäisillä kymmenluvuilla oli vaikutusvaltainen teoreetikko Sigurd Frosterus, joka korosti etäältä pohtivaa tieteellissävyistä taiteilijanotetta.

Mutta Enckell muistuttaa, että syitä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa syvemmälläkin: ”Suomenruotsalaisten, etenkin sivistyneistön kasvatusperiaatteena on tietty hienostuneisuus, oman itsensä pois sulkeminen. Halutaan keskustella etäältä, ei ole sivistynyttä panna itseään esille. Jos seurassa joku alkaa kertoa itsestään ja sisimmistä tunnoistaan, muut vaivautuvat, pitävät sitä sopimattomana. Tämän vuoksi sellaiset itsensä paljastajat kuin Henrik Tikkanen saavat omiltaan niin jyrkän tuomion.”

Tällaisia muistoja herätti tämä ruotsalaisuuden päivä.

 

Mainokset